Oululaistumista: treffeja ja eduskuntavaaleja

Olin elämäni ensimmäisillä blogitreffeillä torstai-iltana. Olen kyllä vuosien varrella tavannut vertaistukena olleita bloggareita, mutta isompiin tapahtumiin en ole osallistunut. Kaiken lisäksi nyt mentiin "mukavuusalueeni" ulkopuolelle. Tanian blogiin eksyin pari viikkoa sitten ja jäin lukijaksi: Syvällistä pohdintaa ja samanikäinen äiti-ihminen Oulusta. Tanian blogista bongasin ryhmän ja treffit (siellä muuten on tasokkaampia kuvia). Muiden bloggareiden blogeja en ole edes seurannut - aiemmin.

En ole muotibloggari - tyylitajuni on onneton ja saan jo pelkästä shoppailuajatuksesta näppylöitä. En ole sisustusbloggari - ei ole silmää siihenkään, eikä kyllä rahaakaan, vaan sekään ei haittaa. En ruokabloggari - en pidä ruoanlaitostakaan eikä käydä ravintoloissa - eikä ne tavispöpert kuvineen olisi mitään kovin kuumaa kamaa kenenkään silmille. En omista järkkäriä, enkä ole runollinen.

Treffit silti kiinnosti - ja blogit ihmisten takana - tai ihmiset blogien takana. Elämäni on pyörinyt vuosikaudet järjestötoiminnan, yhteiskunnallisen vaikuttamisen, perheen ja opintojen ympärillä. Olen ollut 2002 vuodesta asti aina jossain luottamustehtävässä - alkaen nuorisovaltuustosta. Olen tehnyt sitä mistä olen pitänyt ja saanut perheen ja koittanut siinä sivussa vielä opiskellakin. Ja olen onnellinen siitä. Silti tunnen itseni usein ulkopuoliseksi. Ne politiikan aktiivit on sellaisia, jotka viettävät paljon aikaa yhdessä kokousten ulkopuolellakin. Samoin muut opiskelijat viettävät paljon aikaa keskenään. Toisten vanhempien kanssakin tapaamiset jäävät harvaan, kun pitää sovitella omia menoja. Ja alkuun erityisyyskin eristi toisista vanhemmista ja heidän kokemuksistaan.

Aina ulkopuolinen.



Haluan olla mukana päättämässä nykyisyydestä ja tulevaisuudesta - lastemme tulevaisuudesta. Ei se ole mikään salaisuus. Eurovaalien aikana ja niiden jälkeen on kysytty ja pyydetty eduskuntavaaliehdokkaaksi. Että kannattaisi. Että voisi olla oikeasti mahdollisuudet päästä läpi. Oma tavoitteeni ja mielenkiintoni on kumminkin jo pidemmän aikaa ollut kansainvälisissä asioissa. Olen miettinyt pääni puhki aina uudelleen ja uudelleen. En lähde ehdolle eduskuntavaaleissa. (Tästä tulossa blogiteksti Uuden Suomen blogiini.)

Kun nyt vuoden vaihteessa jouduin siirtämään myös kirjat Ouluun, jäin pois kuntapolitiikasta. Nyt olen jättämässä myös viimeiset luottamustoimet Keski-Pohjanmaalla, taukoa tulee myös puoluevaltuuston toimintaan. Olen kesän miettinyt paljonkin sitä mitä haluan tehdä tulevaisuudessa, missä asutaan, miten työt ja perhe-elämä. Aika ajoin on hyvä pohtia ja miettiä asioita uudelleen. Kuva alkaa hahmottua. Nyt vain pitää osata sanoa myös ei.


Haluan edelleen kyllä olla mukana, mutta tauko voisi tehdä hyvää. Sitten taas uudella innolla mukaan. Nyt perhettä, jotain uusia juttuja - kuten nämä bloggareiden tapaamiset. Opintoja eteen päin. Juurtumista Ouluun. Täällä on kumminkin opinnot, koti, lasten kaverit, puolison työ. Ei se poista keskipohjalaisia juuriani, ei se poista lamppilaisuuttani. Sen sijaan se antaa enemmän aikaa perheelle, jos luottamustoimet, opinnot ja perhe on yhdellä paikkakunnalla.



Ja kieltämättä, oli mukava ilta, vaikka jutut jäivätkin kesken. Erilaiset ihmiset, erilaisten blogien takana, kaikkea muuta kuin pinnalllista, kaikkea muuta kuin ulkopuolista ja outoa. Ja samalla sain tutustua Ouluun. Ehkä minäkin pikkuhiljaa oululaistun - enkä vain asu täällä. Toivottavasti pian nähdään uudelleen!

Kommentit

  1. Aina ulkopuolella. Mutta silti niin monessa mukana. Hämmentävää miten nämä sinun kirjoituksesi seuraavat niin tiukasti samoja latuja kuin omat ajatukseni. Olipa kyse politiikasta, imetyksestä tai lapsiluvusta. Meillä on aikaa politikoida sittenkin, kun lapset ovat kasvaneet ja elämä muutoinkin valmiimpi. Onneksi tätä on mahdollista tehdä juuri sillä tasolla, kuin tuntuu itsestä kulloinkin sopivalta. Toivotan onnea siihen ei-sanan opetteluun. Samalla toivotan tervetulleeksi vaikuttamaan meidän piiriimme!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Niin monessa mukana ja silti ulkopuolella! :) Ja tosiaan, onpa kiva kuulla sunkin mietteitä - monilta osin kun tosiaan opintojen, perheen, luottamustoimien, jne osalta ollaan "samassa jamassa". :)

      Lapsilukua saa kyllä pohtia tässä päänsä puhki. Tavallaan niin varma, että tämä on tässä, mutta kyllä se silti ajatustyötä vaatii että todella antaa laittaa klipsit sektion yhteydessä. :) Mutta tämäkin raskaus.. mulla on tosiaan ollut virtauksissa vastusta jo toista kuukautta.. ja nyt loppua kohti alkaa selvästi pelottaa enemmän. Vaikka tosin onneksi tuntuu liikkeitä, muuten asuisin sairaalassa käyrillä.

      Ja kiitokset tervetulotoivotuksista "teidän piiriin"! :)

      Poista
  2. Tuo blogimiittinki vaikuttaa tosi kivalta ja varmasti ollut kaikinpuolin mukava uusi kokemus osallistua tuollaiseen. Erilaisia blogeja ja erilaisia ihmisiä, paljon ajatuksia! Tuollaisiin tapaamisiin olisi mahtavaa päästä itsekin, jos täälläpäin järjestettäisiin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jasmiina, joo, oli kyllä tosi kiva. :) Toivottavasti tekin saisitte siellä päin porukkaa kasaan ja järjestettyä miittiä!

      Poista
  3. Mukavan kuuloinen teidän miitti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veera, pahoittelut on jäänyt vastaamatta. Kiitos kommentista :) Oli kyllä todella hieno miitti, Ajattelin tehdä tuohon sivubanneriin vielä yhden lukulistan, johon päivittyisi nämä meidän oulaisten bloggareiden blogit.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit